Tipatonhaaste 1.1.-31.1.2017
Jaa somessa
Jaa Facebook:issa
Jaa Google+:ssa
Jaa sähköpostitse
Jaa Twitter:issä

Tipaton pubivisa

Paljonko tulee kulautettua kurkusta alas?

Laske oman kulutuksesi kustannukset.

JUOMINEN KOTONA

Annosten määrä päivässä
+
Annosten hinta
+

JUOMINEN RAVINTOLASSA

Annosten määrä päivässä
+
Annosten hinta
+
LASKE KUSTANNUKSET »
Juominen maksaa kuukaudessa:
Juomakulujen kattamiseksi töitä täytyy tehdä
tuntia
Työtunneista menee juomisen maksamiseen
%
Juominen maksaa vuodessa:
Juomakulujen kattamiseksi töitä täytyy tehdä
tuntia
Työtunneista menee juomisen maksamiseen
%

Seuraa otatko tavan vuoksi.

Lataa OttoMitta puhelimeesi.

OttoMitta

Niksi-Tipaton

Tästä voit tammikuussa lukea
päivittäin parhaat Tipattoman niksit

Tipattomasta tasapainoon.

Tammikuussa, siis tipattomassa tammikuussa, tilastoidaan vähiten alkoholiin liittyviä tieliikenneonnettomuuksia. Näkyykö tipaton liikenteessä näin ”selvästi”?

Joka kuukausi poliisi kerää ja Tilastokeskus tilastoi liikenneonnettomuudet ja niiden syyt.  Liikenneturvan tarkastellessa vuosia 2011-2015 huomasimme, että tieliikenteessä alkoholionnettomuuksia oli eri kuukausista vähiten juuri tammikuussa. Alkoholi oli osasyynä onnettomuuksiin keskimäärin 5,3 prosentissa tammikuun onnettomuuksista, eli noin sadassa onnettomuudessa kuukauden aikana. Vuosittainen keskiarvo oli kuitenkin huomattavasti korkeampi lähes 9 prosenttia. Koska tammikuu on tunnetusti tipaton, ajattelin:

hip hei hurraa, tipattomalla tammikuulla näyttää olevan välitön vaikutus liikenneturvallisuuteen! Vai onko sittenkään?

Kuukausittaisten onnettomuustilastojen mukaan seuraavaksi pienin osuus alkoholionnettomuuksia löytyi joulukuulta, eikä marraskuukaan näyttänyt pikkujouluineen olevan huonoimmasta päästä. Sen sijaan kesäkuukausina alkoholionnettomuuksien osuus kasvoi jopa yli 10 prosenttiin kaikista onnettomuuksista. Huhtikuusta heinäkuuhun joka kymmenes liikenneonnettomuus oli alkoholionnettomuus. Näyttikin pikemmin siltä, että kesä ja jäätelön syönti korreloivat parhaiten tieliikenteen alkoholionnettomuuksien kanssa.

Vai pitäisikö katsoa milloin alkoholia juodaan? Suomessa myydään THL:n mukaan eniten alkoholia joulukuussa ja lomakuukausina, kesä- ja heinäkuussa. Myynnin voi arvatenkin katsoa johtavan juontiin. Tammikuussa alkoholia myydään kuitenkin vähiten. Koska alkoholia näytti olevan liikkeellä vähiten tipattoman aikaan, ajattelin:

hip hei hurraa, tipattomalla tammikuulla näyttää olevan välillinen vaikutus liikenneturvallisuuteen! Vai onko sittenkään?

Kampanjajaksojen, tempauksien ja teemaviikkojen vaikutusten mittaaminen reaalionnettomuustilastoissa on useimmiten liian suurta yksinkertaistusta. Yleensä niin liikenteessä kuin yhteiskunnassakin on liian paljon muuttujia. Työn vaikuttavuutta on vaikea seurata vain poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia peilaten. Yksi syy tähän on, että näemme onnettomuuksista vain murto-osan, tuon ”poliisin tietoon tulleen”.

Muutama vuosi takaperin julkaistu Noora Airaksisen potilastietoja ja poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia verrannut tutkimus osoitti, että meiltä jää iso osa onnettomuuksia näkemättä. Erityisesti kävelijöiden ja pyöräilijöiden onnettomuudet jäävät usein huomioimatta. Tutkimuksen mukaan mm. tankojuopumus on selkeästi isompi tieliikenteen ongelma, kuin mitä viralliset tilastot antavat ymmärtää.

Toinen syy miksi onnettomuuksista ei pitäisi vetää suoria yhteyksiä kampanjatoimiin on, että isot muutokset, kuten sää tai talous, vaikuttavat liikenneonnettomuuksiin merkittävästi. Esimerkiksi taantuma vähentää onnettomuuksia itsessään. Onko onnettomuustilastojen katsominen ollenkaan relevanttia? Ajattelin,

hip hei hurraa, tipattomalla tammikuulla voi olla välillinen vaikutus liikenneturvallisuuteen, jota on kuitenkin liian vaikea todentaa. Mutta onko sillä väliä?

Yhteiskunnallisen markkinoinnin puolella harvemmin puhutaan brändistä, mutta sellainenhan tipaton tammikuu on.  Onnistunut brändi herättää tunteita, saa aikaan toimintaa ja sillä on oma tunnistettava kulttuuri, tietty omaleimaisuus.

Kun brändi on riittävän vahva se dominoi. Kaikista colanmakuisista juomista tulee cokista. Ja tällainen kokonaisvaltainen tapakulttuurin normihan Tipaton tammikuu juuri on.

Kirjoittaja Pasi Anteroinen toimii järjestöpäällikkönä Liikenneturvassa.

Liikennekuolemien ja loukkaantumisten määrä rattijuopumustapauksissa on laskenut yli 40 prosentilla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alkoholi on kuitenkin yhä osasyynä noin joka viidennessä kuolonkolarissa.

Liikenneturvan tietojen mukaan vuonna 2014 poliisin tietoon tulleita rattijuopumuksia oli noin 17 000, kun vuonna 2007 määrä oli reilusti yli 25 000. Sama laskeva trendi on havaittavissa törkeiden rattijuopumusten kohdalla. Myös tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä rattijuopumustapauksissa on vähentynyt vuodesta 2007 vuoteen 2014 noin puolella.

–  Suomessa suhtaudutaan äärimmäisen kielteisesti rattijuopumukseen, ja noin kolmannes rattijuopumustapauksista tulee poliisin tietoon ulkopuolisen henkilön ilmoittamana. Tiukka asenneilmapiiri vaikuttaa myös siihen, että rattijuopumusten määrä laskee. Alkoholilla on kuitenkin suuri rooli liikennetapaturmissa ja kuolonkolareissa, ja alkoholi on yhä osasyynä noin joka viidennessä kuolonkolarissa, Liikenneturvan järjestöpäällikkö Pasi Anteroinen kertoo.

Niin sanotut ”kolme suurta” liikennetapaturmien ja kuolonkolarien pääsyytä ovat niin Suomessa kuin maailmallakin alkoholi, ylinopeus ja turvavyön käyttämättä jättäminen.

– Pienikin määrä alkoholia voi vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn. Yli 1,6 promillen humala puolestaan nostaa liikenneonnettomuusriskin jo yli 40-kertaiseksi, Anteroinen sanoo.

Tammikuussa tieliikenteessä sattuu vähiten alkoholionnettomuuksia

Tilastojen valossa suurin piikki tieliikenteen alkoholionnettomuuksissa on kesäisin ja vähiten niitä sattuu tammikuussa.Suoraa yhteyttä Tipattoman tammikuun ja tieliikenteen alkoholionnettomuuksien välillä on kuitenkin vaikea todentaa.

– Kampanjajaksojen vaikutusten mittaaminen reaalionnettomuustilastoissa on useimmiten liian suurta yksinkertaistusta. Tipattomalla tammikuulla voi olla välillinen vaikutus liikenneturvallisuuteen, Anteroinen toteaa.

EHYT ry, Suomi 100 ja Liikenneturva ovat mukana Vuosisadan Liikenneteko -hankkeessa, jonka tavoitteena on herättää keskustelua liikenneturvallisuudesta. Vuosisadan Liikenneteko julkaistaan syksyllä 2017.

Olen ensimmäistä kertaa aikuisiän elämässäni tilanteessa, jossa en voi nauttia alkoholia. Vietän siis olosuhteiden pakosta tipatonta tammikuuta. Sisälläni kasvaa uuden elämän alku eikä tähän ihmisen valmistusprosessiin alkoholi, edes kohtuullisesti käytettynä kuulu.

Olen joutunut tarkastelemaan suhtautumistani alkoholiin aivan uudesta näkökulmasta. Työpaikan pikkujoulut, tupaantuliaiset, kotikaupungin urheilugaala, sunnuntai-illallinen, joulupäivällinen sekä ystävän levyjulkkarit ovat kaikki olleet tilaisuuksia, joissa alkoholi on ollut vahvasti läsnä. Olo on tuntunut monessa tilaisuudessa lähes ulkopuoliselta. Automaattisesti on noussut päälle tarkkailijan rooli ja tahtomattani olen seurannut muiden alkoholinkulutusta. Alkoholittomia juomia on tarjolla vain harvoissa paikoissa tai tilaisuuksissa. Pillimehu tai lasten limonadi eivät toimi kovin mieltäylentävinä tunnelmannostattajina.  Jos tarjolla olisi enemmän houkuttelevia vaihtoehtoja alkoholillisille juomille, voisi niiden käyttäjäkunta laajentua.

Puolisoni kanssaelää raskauskokemustani vahvasti, ja tokaisikin jo yhden illanvieton päätteeksi, että voisi ryhtyä itsekin harrastamaan alkoholittomia juomia silloin tällöin. Kalorimäärä pysyisi kohtuullisena ja mieli freesimpänä niin loppuillasta kuin seuraavanakin päivänä. Vähän kuitenkin ärsyttää, että alkoholittomien juomien hinta huitelee samoissa euromäärissä kuin promilleja sisältävien nautintoaineiden eikä esimerkiksi alkoholittomien oluiden hiilijalanjälkikään ole pienempi, vaan päinvastoin.

Jo vuosia sitten olen tehnyt periaatepäätöksen, että kostean illan jälkeen ei urheilla. Olen kohtalainen kuntoliikkuja, joten tällä hetkellä ei yhtään tarvitse potea huonoa omaatuntoa väliin jääneistä sunnuntaitreeneistä, kun jumpalle pääsee mieli ja kroppa virkeänä, vaikka olisikin mennyt myöhään edellisiltana. Myös työnantajani, ehkäisevän päihdetyön yhdistyksemme painottaa liikuntaa ja harrastuksia tärkeänä osana sosiaalista vahvistamista ja ehkäisevää työtä. Moni nuori ei osaa kuitenkaan erottaa päihteitä ja liikuntaa toisistaan, vaan toteavat jopa ”rankaisevansa” itseään lähtemällä salille juhlimisen jälkeisenä päivänä. Näin kun liikunnan hyödyt jäävät täysin olemattomiksi ja päinvastoin haittaavat tavoitteellisen liikkujan kehitystä. Vuonna 2017 on levon ennustettu olevan yksi hyvinvoinnin suurimmista trendeistä, joten vaikka sitä voi harjoittaa rälläyksen sijaan. Raskas työ ei vaadi raskaita huveja, vaan ehkä sittenkin enemmän huilia ja rentoutumista. Ja huilimisella en tarkoita sohvalla pötköttelyä krapulapäissä sunnuntaisin, sillä kyseinen olotila on kunnon lepäilystä kaukana.

Päihdeoppitunneillamme täysi-ikäisten nuorten kanssa keskustelemme kohtuullisesta alkoholinkäytöstä. Emme syyllistä emmekä tuomitse, mutta pyrimme ohjaamaan keskusteluja niin, että osanottajat alkaisivat itsenäisesti pohtia suhdettaan päihteisiin. Tipaton tammikuu on oiva paikka hetkeksi hillitä oma alkoholinkäyttö nollaan ja tarkastella omia jo vakiintuneita käyttäytymismalleja uudesta näkökulmasta.

Työssämme kohtaamme myös jatkuvasti nuoria, jotka väittävät kivenkovaa päihteidenkäytön olevan ihmisen, nuoren tai aikuisen, täysin oma asia, johon kukaan ei voi puuttua. Keskustelun jälkeen osa kuitenkin taipuu ajatukseen omasta valinnasta ja päätöksenteosta ja ymmärtää, että kaikenlainen päihteidenkäyttö koskettaa lähiympäristöä tavalla tai toisella. Konkreettisena esimerkkinä keskustelussa siirrän huomion omaan kasvavaan kupuuni ja kysyn: Kehen mahdollisesti oma alkoholinkäyttöni saattaisi vaikuttaa?

Paljon on tullut viime aikoina pohdittua niin työn kuin yksityiselämän puolesta ehkäisevän työn asemaa ja ajoittumista ihmisten elämänkaarilla; missä kohtaa sitä tulisi toteuttaa, jotta uhkaavan oloisia suuntaviivoja saataisiin käännettyä ajoissa kohti kestävämpää hyvinvointia? Koen, että ehkäisevän työn toimintakentän yhdet oleellisimmat toimijat sijoittuvat sinne, missä uusi ihmiselämä on vasta aluillaan. Äitiysneuvolan työntekijät ovat äärettömän tärkeässä roolissa, kun punnitaan varhaisen puuttumisen, puheeksi ottamisen ja aidon kohtaamisen merkitystä. Jos ohjattaisiin enemmän ehkäisevän työn resursseja sinne, lisääntyisikö ihmisten hyvinvointi ja elämänhallinta, kun huoli nostettaisiin rohkeasti ajoissa pöydälle?

Kirjoittaja Sanni Husari-Kunttu toimii järjestökehittäjänä Elämäni Sankari ry:ssä.

Alkoholin asema on muuttunut nuorten sosiaalisuuden muutoksen myötä. Nuoret kokevat myös omasta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeänä.

Monien nykynuorten keskuudessa alkoholin käyttöä ei pidetä hyväksyttävänä, ja humala herättää paheksuntaa. Yhä suurempi osa nuorista ei myöskään koe alkoholin käyttöä tarpeelliseksi esimerkiksi sosiaalisissa tilanteissa.

– Alkoholi on sosiaalinen päihde. Sen asema nuorten parissa on muuttunut samalla, kun sosiaalisuus on muuttunut muun muassa sosiaalisen median käytön lisääntyessä. Erilaisuus on hyväksyttävämpää ja nuoret voivat omana itsenään löytää muita, saman henkisiä nuoria. Alkoholia ei välttämättä tarvita enää vapauttamaan jännitettä tai buustaamaan omaa sosiaalista asemaa, EHYT ry:n koulutussuunnittelija Mika Piipponen sanoo.

EHYT ry:n keväällä 2016 teettämästä Nuoret ja päihteet -tutkimuksesta käy ilmi, että omasta hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen on korostunut nuorten keskuudessa. Ajan ilmiöt, kuten fitness-buumi, vaikuttavat siihen, että alkoholin suosio laskee.

Samaan aikaan julkisen mokaamisen pelko on nuorten parissa kasvanut. Piipponen toteaa, että osaltaan sosiaalisen median vaikutuksesta monet nuoret eivät halua päihtyä ja menettää kontrollia omaan toimintaansa, sillä aina on olemassa riski, että video- ja kuvamateriaalia päätyy julkiseen levitykseen.

– Kyseessä ei ole varsinainen raittiusaatteen nousu nuorison keskuudessa. Alkoholin käytölle ei vain enää nähdä tarvetta. Tämän päivän nuoret ovat hyvin erilaisia, kuin nuoret vaikkapa 20 vuotta sitten.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995 – 2015 -tutkimuksen mukaan vuonna 2007 noin puolet 15–16-vuotiaista nuorista oli ollut humalassa joskus elämänsä aikana, vuonna 2015 vastaava osuus oli 37 prosenttia.

Haasteena nuorten alkoholin käytössä on polarisaatio. Vaikka kokonaisuudessaan nuorten alkoholin käyttö vähenee, on silti joukko nuoria, jotka käyttävät usein ja runsaasti alkoholia. Tähän joukkoon kasautuu alkoholin lisäksi usein myös muita nuoren kasvuun ja kehitykseen vaikuttavia haasteita.

–  Suomalainen alkoholikulttuuri välittyy aikuisilta nuorille. Ympäristöllä on suuri vaikutus: mitä enemmän alkoholia käytetään, sitä suurempi tarve nuorellakin on sitä käyttää.

Piipponen toteaa, että asenteet, kuten ”huikka murheeseen”, siirtyvät eteenpäin.

–  Kun alkoholin käyttämisen aloittaminen siirtyy myöhemmäksi, myös aikuisiällä tapahtuva alkoholin käyttö muuttuu toivon mukaan fiksumpaan suuntaan. Nuoret tiedostavat paremmin päihteiden käyttöön liittyviä riskejä ja muuttavat toimintaansa tietojensa pohjalta. Pojasta polvi paranee.

Eräässä Pertti Jarlan Fingerpori-stripissä päähenkilö soittaa apteekkiin kysyäkseen, onko hän ajokuntoinen – hän on nimittäin syönyt tuntia aikaisemmin kolmioleivän. Vitsin hauskuus syntyy tietenkin siitä, että kolmiolääkkeestä on tullut kaikkien tuntema sana kuvaamaan mahdollisesti ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä. Monet tällaiset lääkkeet ovat myös jossakin määrin päihdyttäviä, ja moni onkin oppinut yhdistämään punaisen kolmion sellaisiin lääkkeisiin, joiden kanssa alkoholia ei ole syytä käyttää.

Näiden keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa varovaisuuteen onkin syytä: käyttö yhtä aikaa alkoholin kanssa voi pahimmillaan johtaa esimerkiksi hengityslamaan. Keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä ovat esimerkiksi opioidikipulääkkeet ja uni- ja rauhoittavat lääkkeet.

Vähemmän yleisesti tunnettua vaikuttaa olevan se, että myös monilla kolmiottomilla lääkeaineilla on haitallisia yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa. Haitat eivät myöskään läheskään aina tarkoita ”pään sekoittamista”, vaan yhteisvaikutukset voivat ilmetä aivan muillakin tavoin kuin päihtymyksenä. Hyvä esimerkki tällaisesta on parasetamoli, yleisesti käytetty käsikauppalääke, joka on maksalle vaarallinen yhdistettynä runsaaseen alkoholinkäyttöön.

Joissakin tapauksissa alkoholin ja lääkkeen yhteisvaikutus on nopea ja selkeä: ”hauska” ilta metronidatsoli-antibioottikuurin aikana voi nopeasti kääntyä antabusvaikutuksen myötä huomattavasti vähemmän hauskaksi. Joskus taas ristivaikutukset voivat olla hyvinkin monimutkaisia alkoholin, lääkkeen ja hoidettavan perussairauden välillä. Alkoholi esimerkiksi vahvistaa eräiden verenpainelääkkeiden vaikutusta, jolloin verenpaine voikin laskea vaarallisen alas aiheuttaen huimausta ja kaatumisvaaran (mainittakoon, että sama koskee myös potenssilääkkeitä). Toisaalta, pitkäaikainen alkoholinkäyttö pyrkii nostamaan verenpainetta, jolloin verenpainelääkkeen tarjoama apu heikkenee.

Varovaisuus alkoholinkäytön kanssa on järkevää myöskin vaikkapa silloin, kun reseptissä määrätään diabeteslääkkeitä, apua heinänuhaan tai alennusta kolesteroliin tai kun verta on tarpeen ohentaa varfariinilla. Lääkeluetteloa silmäillessä on helppo huomata, että joukossa on runsaasti sellaisia lääkkeitä, joita aletaan tyypillisesti käyttää keski-iän kallistuessa lopuilleen tai eläkeiässä ja joita usein käytetään pitkiä aikoja. Alkoholin ja lääkkeiden ei-toivottujen yhteisvaikutusten kohtaamisen riski lisääntyykin iän karttuessa. Samalla pitenee myös monien lääkkeiden vaikutusaika elimistössä, mikä lisää virhearvioiden mahdollisuutta.

Useimmille suomalaisille ikääntyneille järkevän alkoholinkäytön ja turvallisen lääkityksen yhdistäminen on silti aivan mahdollista. Jotta ikäviä yllätyksiä ei sattuisi, kannattaa omien lääkkeiden yhteensopivuus omien juomatottumusten kanssa tarkistaa viimeistään siinä vaiheessa, kun jokin säännöllinen lääkitys on ajankohtainen. Asian rohkea esille nostaminen lääkkeen määräävän lääkärin, tai viimeistään apteekissa farmaseutin, kanssa vähentää turhaa huolta ja toisaalta auttaa välttämään tarpeettomat riskit omalle hyvinvoinnille.

Kirjoittaja Antti Hytti toimii aikuistyön päällikkönä EHYT ry:ssä. EHYT on julkaissut Tiesitkö tämän lääkkeistäsi ja alkoholista -oppaan, joka on suunnattu erityisesti yli 55-vuotiaille.

Alkoholiin ja tupakkaan suhtaudutaan kielteisemmin kuin aiemmin. Yhteiskunnassa vallitseva trendi näkyy myös urheilijoiden asenteissa päihteitä kohtaan. Poikkeuksena on nuuska. Nuorten urheilijoiden tietämys nuuskan haittavaikutuksista on usein puutteellista ja nuuskaamista pidetään hyväksyttävämpänä kuin tupakointia.

Nuorten keskuudessa niin alkoholinkäyttö kuin tupakointikin on vähentynyt. Myös urheiluseuroissa on jo vuosia tehty aktiivisesti työtä päihteettömyyden edistämiseksi.

– Asenne muuttuu koko ajan enemmän siihen suuntaan, että urheilu ja päihteet eivät kuulu yhteen. Valistus on muuttunut myös, entisen tuomitsemisen sijasta nykyään keskustellaan yhdessä nuorten, vanhempien ja valmentajien kanssa ja sovitaan pelisäännöistä harrastuksen parissa sekä esimerkiksi pelimatkoilla, Liikuntajärjestö Valon, nykyisen Olympiakomitean asiantuntija Eija Alaja kertoo.

Tupakka ja alkoholi mielletäänkin jo hyvin epäurheilijamaisiksi tuotteiksi. Toisin on nuuskan laita.

Nuuskaan suhtaudutaan paljon positiivisemmin. Taustalla on osaltaan tiedon puute, joka on myötävaikuttanut sen mielikuvan syntyyn, että nuuskaaminen on urheilijalle jotenkin ok. Nuuskan haittavaikutuksia urheilusuoritukseen ei ole vielä täysin ymmärretty. Tämän mielikuvan korjaamiseksi tehdään koko ajan töitä, Alaja jatkaa.

 

Vanhempien ja valmentajien esimerkillä on tärkeä rooli osana nuorten päihdekasvatusta. Yhteisistä säännöistä sopiminen, keskusteleva asenne ja faktatiedon kertominen tukevat asennemuutosta, jossa päihteet eivät ole osa urheilua.

Alaja myöntää, että urheilunkin parissa ylilyöntejä tulee toisinaan. Kaiken kaikkiaan asenteet ovat kuitenkin muuttuneet parin vuosikymmenen takaisesta ja suunta on hyvä.

Näkisin, että tulevaisuudessa päihteiden rooli osana urheilua ja urheilutapahtumia vähenee entisestään. Tieto päihteiden vaikutuksesta urheilijan suorituskykyyn kasvaa koko ajan. Ristiriita on siinä, että osa sponsoreista on alkoholiteollisuuden edustajia. Lapsilla ja nuorilla alkoholiteollisuuden sponsoreita ei toki ole.

Alan olla pulassa. Täytin juuri 40 vuotta ja tajusin, että eräs juomattomuuden klassisimmista verukkeista, alati mahdollinen raskaus, alkaa kohdallani käydä vanhaksi. Onneksi synnyttäjien ikä kohoaa koko ajan korkeammaksi. Ehkä minulla on hetki vielä.

En ole niuho, pälli enkä hullu. En kontrollifriikki, fitnessurheilija enkä hedelmöityshoitoruljanssissa. Minulla ei ole alkoholin kanssa reagoivaa lääkitystä, en ole toipuva alkoholisti, imetä tai vahdi kaloreitani. Minä en vain tykkää juomisesta. Vaikka kotona koetettiin pontevasti mallia näyttää, en koskaan oikein oppinut tavoille.

En harrasta saunasiideriä, lätkämatsikaljaa, after workkeja, shoppailuskumppaa enkä alkudrinkkejä. En välitä Alkon sulkemisajoista, enkä tiedä mitä siideripullo tällä hetkellä kaupassa maksaa. En ole koskaan ostanut kaljakorillista. En postaa Oak Barrelista aamutunteina “pakolliset!” -skoolauskuvaa jokaisen matkani alkuun. Lomiini kuulu alkoholi yhtä paljon kuin arkeenkin, eli ei lainkaan. En huokaa siivouspäivän kunniaksi, että olen niiiiin ansainnut tämän! Minulla ei ole kantakapakkaa, suosikkidrinkkiä tai viinikaappia.

En vihaa, halveksi tai pelkää alkoholia. Saatan nostaa häissä skumppalasin ja siemaista siitä kulauksen. Voin kerran pari vuodessa hipata humalaan asti, jos tulee oikein hyvä tilaisuus. Alkoholi vain ei kuulu ruokaympyrääni, ja on välillä turhauttavaa perustella asiaa. Selvä kanssabailaaja saa edelleen väen helposti varautuneeksi ja se tuntuu tyhmältä. Vähintään on herisyteltävä autonavaimia, koska julkisilla kulkeva selvänä juhlija se vasta alinta paariaa onkin. On niin paljon helpompaa juoda hyväksytysti liikaa, kuin olla juomatta lainkaan.

Selittely tuntuu tyhmältä, koska erityistä syytä ei oikein ole. Minusta juominen on useimmiten tylsää samalla tavalla kuin postimerkkeilyn seuraaminen vierestä. Tympäännyttää odotella, että ihmiset pääsisivät känniin alkaakseen hauskoiksi, rennoiksi tai syvällisiksi.

Inhoan myös tuhnuisia aamuja, jolloin kaikki lähtee käyntiin puolikkain tehoin. Turhaudun, jos joudun voinnin vuoksi jättämään tekemättä tai imeskelemään mehujäitä ja voihkimaan rätti otsalla. Kankkusessa ei ole minusta mitään luovaa. Se saa ainoastaan epäilemään kaikkea koskaan tehtyä ja sanottua, kääntää katseen ihan tarpeettoman paljon oman navan syvyyksiin ja laittaa kyseenalaistamaan asioita, joissa ei kirkkaalla mielellä ole kyseenalaistettavaa.

Koska suhteeni juomiseen on näin olematon, tuntuu tipaton tammikuu minusta konseptina yhtä absurdilta, kuin että joku tuulettaisi hulluna kyettyään viettämään 31 päivää kertaakaan sukeltamatta alasti jään alla. Joltakin, joka ei joka tapauksessa kuuluu arkikokemukseen ja jonka pois jääminen ei ole erityisjuttu ollenkaan.

En sano, että kaikkien täytyisi ruuvata korkit kiinni, koska minä en piittaa juomisesta. Jos selvä vieressä bailaaja tai tipaton tammikuu kuitenkin tuntuu käyvän kunnolla hermoon, ajatus korkin seuraavasta posauttamisesta herauttaa hetkessä vedet kielelle ja Instagram-tilillä kilistellään enemmän kuin ei, suosittelen viettämään huikattoman helmikuunkin.

Ehdotan aivan vallankumouksellista lähestymistapaa. Juomattoman outolinnun voi antaa elellä ihan selityksiä tivaamatta. Eivät kaikki tykkää tanhustakaan. Vyötärölinjaakaan ei kannata pälyillä (ne nopeatkin pyyhkäisyt kyllä huomataan). Toisten juomistottumuksien sijasta on aina hedelmällisempää arvioida omiaan.

Kokovartalofiilis-blogista tuttu Ani Kellomäki on hämeenlinnalainen toimittaja, jonka kosteissa oloissa kasvaneiden elämää käsittelevä tietokirja julkaistaan kesällä 2017.

Moni nappaa kostean illan päätteeksi särkylääkkeen aamuisen päänsäryn välttämiseksi. Esimerkiksi Panadolissa ja Para-Tabsissa käytetty parasetamoli ei kuitenkaan sovi yhteen runsaan alkoholinkäytön kanssa. Alkoholin ja parasetamolin yhteiskäyttö voi aiheuttaa pahimmillaan maksavaurioita.

Myös ilman reseptiä saatavat lääkkeet voivat aiheuttaa vakaviakin yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa yhdistettynä. Monesti näistä haittavaikutuksista ei tiedetä. Lisäksi alkoholi voi vaikuttaa lääkeaineen imeytymiseen ja sitä kautta lääkkeen tehon laskuun tai voimistumiseen.

– Kolmiolääkkeestä on tullut käsite, jonka ihmiset yhdistävät siihen, ettei lääkettä ja alkoholia saa käyttää yhdessä. Punaisen kolmion tehtävä on kuitenkin varoittaa lääkkeen vaikutuksesta liikenteessä, EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti kertoo ja jatkaa, että niin kolmiolääkkeet kuin muutkin lääkkeet voivat aiheuttaa alkoholin kanssa vakavia yhteisvaikutuksia.

Siksi kaikkien lääkkeiden kanssa tärkeintä on noudattaa ohjeita. Neuvoja voi kysyä omalta lääkäriltä tai apteekista.

– Usein ajatellaan, että käsikauppalääke ei voi olla vaarallinen. Itselleen voi aiheuttaa haittoja vahingossakin, mikäli ei tunne käyttämänsä lääkkeen ja alkoholin yhteisvaikutuksia, Hytti sanoo.

Käsikauppalääkkeiden ohella monet reseptilääkkeet eivät sovi yhteen alkoholin kanssa. Esimerkiksi jotkin verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa alkoholin kanssa nautittuna huimausta ja kaatumisvaaran, unilääkkeet hengitysvaikeuksia ja motoriikan hidastumista.

Ikääntyminen muuttaa niin lääkkeiden kuin alkoholinkin vaikutusta. Esimerkiksi alkoholin vaikutus voimistuu vanhenemisen myötä. Ikääntyessä munuaisten toiminta heikentyy ja maksan pilkkomiskyky vähenee. Myös hormonitoiminnassa tapahtuu muutoksia ja keho muuttuu kuivemmaksi.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on julkaissut tietopaketin lääkkeistä ja alkoholista. Opas on suunnattu erityisesti yli 55-vuotiaille ja siinä on kerrottu joidenkin yleisimpien lääkkeiden ja lääkeaineiden yhteisvaikutuksista ja yhteensopivuudesta alkoholin kanssa.

tipatonhaaste_hahmot_netti

Tipaton tammikuu on vakiintunut suomalainen perinne. Tipattomaan liittyy myös roppakaupalla uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa.

Myytti: Pieni määrä alkoholia, esimerkiksi yömyssy ennen nukkumaanmenoa, on terveellistä ja hyvästä keholle.

Jo pieni määrä alkoholia vaikuttaa unen laatuun heikentävästi, eikä alkoholi sovikaan unilääkkeeksi. Alkoholi muuttaa unen rakenteen katkonaiseksi ja kevyeksi. Satunnainen alkoholin käyttö ei ole ongelma, mutta jos alkoholia käyttää päivittäin, vaikka vain pieniäkin määriä, voi olla hyvä pysähtyä miettimään mihin alkoholia oikeastaan tarvitsee.

Myytti: Maksalle on vain haitallista pitää teennäinen tauko.

Alkoholin polttaminen on maksalle raskasta työtä. Alkoholittoman kuukauden aikana elimistö puhdistuu ja keho saa levätä. Maksavaurion riski kasvaa jo kun alkoholinkulutus on pidempäänyli 30 g eli yli 2,5 alkoholiannosta vuorokaudessa. Kuukauden tauko antaa maksalle aikaa palautua.

Myytti: Jos pitää tammikuussa taukoa, kiskoo kaksin käsin helmikuussa.

Alkoholin sietokyky laskee kuukaudessa, joten määrät jäävät pikemminkin pienemmäksi tauon jälkeen.  EHYT ry teetti keväällä 2016 TNS gallupilla kyselytutkimuksen, jossa kysyttiin myös, miten moni Tipatonta tammikuuta viettäneistä joi tammikuun jälkeen enemmän alkoholia kuin ennen Tipatonta tammikuuta. Kukaan tutkimukseen vastanneista (otos 983 henkilöä) ei ilmoittanut, että olisi juonut tammikuun jälkeen enemmän kuin ennen tammikuuta. Sen sijaan 45 prosenttia ilmoitti palanneensa tammikuun jälkeen samoihin juomatottumuksiin kuin ennen tipatonta, ja 44 prosenttia ilmoitti jatkaneensa tipatonta myös helmikuun puolelle.

Fakta: Tipaton on suunnattu kaikille.

Tipattoman tammikuun tavoitteena on herättää pohtimaan omaa suhdetta alkoholiin ja alkoholinkäyttöön. Tipaton tarjoaa tilaisuuden testata, millainen rooli alkoholilla omassa elämässä on. Se voi toimia myös kimmokkeena elämänmuutokseen.

EHYT ry:n TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta käy ilmi, että vuonna 2016 Tipatonta tammikuuta viettäneistä 44 prosenttia jatkoi tipatonta myös helmikuun puolelle. 45 prosenttia ilmoitti palanneensa tammikuun jälkeen samoihin juomatapoihin kuin aiemmin.
Vastaajista kukaan ei ilmoittanut juoneensa Tipattoman tammikuun jälkeen enemmän kuin tavallisesti. Yhdeksän prosenttia joi tammikuun jälkeen alkoholia vähemmän kuin yleensä.

Alkoholia käyttävistä henkilöistä 16 prosenttia ilmoitti viettäneensä Tipattoman tammikuun. Vain yksi prosentti vastaajista jätti tipattoman kesken.
– Tutkimuksen valossa voidaan todeta, että Tipaton tammikuu on säilyttänyt suosionsa, sillä luvut ovat samansuuntaiset kuin vuonna 2015 tehdyssä tutkimuksessa, EHYT ry:n viestinnän suunnittelija Maaret Väkinen toteaa.
Kyselyn perusteella miehet viettivät tipatonta innokkaammin kuin naiset, sillä vuonna 2016 Tipattomaan tammikuuhun osallistui haastatelluista miehistä 15 prosenttia, naisista 11 prosenttia. Suosituinta Tipattoman tammikuun viettäminen on 35 – 49 -vuotiaiden keskuudessa: heistä 18 prosenttia ilmoitti osallistuneensa.
Yleisin syy tipattoman viettoon oli halu pitää taukoa alkoholista terveyssyiden vuoksi.
– Monille vastaajille tipaton oli myös muodostunut perinteeksi tai motiivina oli itsensä haastaminen, Väkinen sanoo.
TNS Gallupin kyselytutkimus tehtiin 8.-18.2.2016 välisenä aikana ja haastateltavia oli 983 henkeä. Haastateltavat olivat 18 – 79 -vuotiaita.

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat kuudetta vuotta Tipattoman tammikuun viestintätoimia. Vuonna 2017 Tipattoman tammikuun slogan on “Tipattomasta tasapainoon”. Sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipatonhaasteeseen #tipatonhaaste

Tipaton -teini

Mitä juomaksi juhlapöytään? Vinkit jouluaterian alkoholittomiksi juomiksi

Joulupöydän kattaus on perinteisesti raskas ja täynnä monia keskenään erilaisia makuja. Kysyimme Alkon tuoteviestintäpäällikkö Taina Vilkunalta vinkit alkoholittomiksi juomiksi jouluaterialle.

– Alkuun nautittavien kalaherkkujen kanssa toimivat erinomaisesti puolikuivat tai puolimakeat Riesling-rypäleestä valmistetut alkoholittomat viinit. Myös Verdejon raikkaus toimii täyteläisten kalojen kuten lohen kera, ja kukkaisen sitruksinen Muscat on oivallinen valinta, Vilkuna kertoo.

Kinkun ja laatikoiden kanssa hän suosittelee valitsemaan alkoholitonta vähä- tai keskitanniinista Tempranilloa tai Merlot-rypälettä.

– Nykyisin on saatavilla myös kuivia tai puolikuivia alkoholittomia punaviinejä, mutta joulupöydän makuihin pieni jäännössokeri sopii hyvin.

Alkoholittomista oluista Vilkuna suosittelee aloittamaan jouluaterian vaalealla lagerilla tai pilsillä. Kinkkuun päästessä voi siirtyä tummaan lageriin tai rapsakan humalaiseen ale-olueen.

Hyvä nyrkkisääntö on, että voimakkaalle ruoalle valitaan voimakkaamman makuinen juoma, kevyen ruoan kanssa taas kevyt alkoholiton juoma. Näin ruoan ja juoman keskinäinen tasapaino säilyy.

 

Kuusenkerkällä maustettu alkoholiton kuohuviini sopii juhlamaljaksi

Alkoholittomista juomista löytyy myös erikoisempia vaihtoehtoja, kuten kuusenkerkällä maustettu tai mustaherukanlehdistä valmistettu kuohuviini.

– Tällainen juhlamalja on eksoottinen kokemus varsinkin ulkomaisille vieraille, Vilkuna vinkkaa.

–Granaattiomenainen alkoholiton siideri käy hienosti niin juustopöytään kuin jälkiruokienkin kumppaniksi ja esimerkiksi mustaherukoista, aroniamarjoista ja kuusenkerkkäsiirapista valmistettu juoma sopii hapokkaiden makujen ystävälle.

Vilkunan mukaan mielenkiinto alkoholittomia juomia kohtaan kasvaa koko ajan.

– Asiakkaat haluavat olla hyviä isäntiä ja emäntiä ja tarjota alkoholia välttäville vierailleen yhtä hienoja makuelämyksiä ruokapöydässä kuin alkoholia nauttivillekin.

1. tammikuuta se alkaa: Tipaton tammikuu, 31 päivää ilman alkoholia! Ota haaste vastaan ja haasta kaverisikin! Haasteeseen voit osallistua Tipattoman Facebook-sivulla www.facebook.com/tipaton tapahtumassa Tipatonhaaste. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 1.2.2017 sadan (100) euron Holiday Club -lahjakortti.

Haasteeseen voi osallistua 1.12.2016 – 31.1.2017. Arvonta suoritetaan 1.2.2017 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

tipatonhaaste_hahmot_netti

Tipaton tammikuu on suomalainen perinne, joka on ollut osa monen suomalaisten vuodenkiertoa jo vuosikymmenien ajan. Noin viidennes alkoholia käyttävistä suomalaisista aloittaa tipattoman joka vuosi ja pitää korkin kiinni koko tammikuun.

Suomalaisista alkoholia käyttävistä aikuisista 16 prosenttia vietti tipatonta vuonna 2016*. Tipattoman suosio vaihtelee väestöryhmästä toiseen. EHYT ry:n TNS Gallupilla tekemän tutkimuksen mukaan Tipatonta vietetään enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa ja Tipatonta viettävistä hieman suurempi osa on miehiä kuin naisia. Vain yksi prosentti Tipattoman aloittaneista jätti sen kesken vuonna 2016.

Tipattomasta hyötyy jokainen alkoholia nauttiva – myös kohtuukäyttäjä.  Olo on reippaampi ja kevyempi, unen laatu ja keskittymiskyky paranevat.

Suomalaista kulttuuria on luonnehdittu alkoholimyönteiseksi. Tipaton tammikuu tuo esille, että alkoholin käytön vähentäminen on mahdollista ja hyväksyttävää ilman erityistä selittelyn tarvetta. Moni kokeekin, että tammikuu on ainoa aika vuodesta, kun alkoholista kieltäytymistä ei tarvitse selitellä.  Tipaton ei nimestään huolimatta tarkoita ehdotonta nollatoleranssia, vaan alkoholinkulutuksen vähentäminenkin riittää.

Tipaton on hyvää itsetutkiskelun aikaa ja sen avulla voi testata alkoholin roolia omassa elämässä. Tipattoman tammikuun vietosta voi tehdä vaikka kaveripiirin yhteisen tempauksen. Tänä vuonna sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipatonhaasteeseen, Facebookissa www.facebook.com/tipaton/

Tipaton tammikuu on hyvä esimerkki tempauksesta, jolla alkoholikeskusteluun voidaan tuoda uusia ja henkilökohtaisiakin näkökulmia.

Tipattoman vietto tarjoaa ajattelemisen aihetta myös tammikuun jälkeisten juhlien viettämiseen. Olisiko mahdollista nauttia toisten ihmisten seurasta vähemmällä alkoholimäärällä tai jopa kokonaan ilman sitä? Päätös on sinun.

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat kuudetta vuotta Tipattoman tammikuun viestintätoimia. Vuonna 2017 Tipattoman tammikuun slogan on “Tipattomasta tasapainoon”.
*TNS Gallup 2016

Tipaton -mummo_v1.2

Katso Tipaton TV-spotit YouTube:ssa