Tipatonhaaste 1.1.-31.1.2017
Jaa somessa
Jaa Facebook:issa
Jaa Google+:ssa
Jaa sähköpostitse
Jaa Twitter:issä

Paljonko tulee kulautettua kurkusta alas?

Laske oman kulutuksesi kustannukset.

JUOMINEN KOTONA

Annosten määrä päivässä
+
Annosten hinta
+

JUOMINEN RAVINTOLASSA

Annosten määrä päivässä
+
Annosten hinta
+
LASKE KUSTANNUKSET »
Juominen maksaa kuukaudessa:
Juomakulujen kattamiseksi töitä täytyy tehdä
tuntia
Työtunneista menee juomisen maksamiseen
%
Juominen maksaa vuodessa:
Juomakulujen kattamiseksi töitä täytyy tehdä
tuntia
Työtunneista menee juomisen maksamiseen
%

Seuraa otatko tavan vuoksi.

Lataa OttoMitta puhelimeesi.

OttoMitta

Niksi-Tipaton

Tästä voit tammikuussa lukea
päivittäin parhaat Tipattoman niksit

Tiedätkö miksi tipattomuus kannattaa?

1. tammikuuta se alkaa: Tipaton tammikuu, 31 päivää ilman alkoholia! Ota haaste vastaan ja haasta kaverisikin! Haasteeseen voit osallistua Tipattoman Facebook-sivulla www.facebook.com/tipaton tapahtumassa Tipatonhaaste. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 1.2.2017 sadan (100) euron Holiday Club -lahjakortti.

Haasteeseen voi osallistua 1.12.2016 – 31.1.2017. Arvonta suoritetaan 1.2.2017 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Tipaton tammikuu on ainutlaatuinen suomalainen perinne, joka on ollut osa monen suomalaisten vuodenkiertoa jo vuosikymmenien ajan. Noin viidennes alkoholia käyttävistä suomalaisista aloittaa tipattoman joka vuosi ja pitää korkin kiinni koko tammikuun.

Suomalaisista alkoholia käyttävistä aikuisista 16 prosenttia vietti tipatonta vuonna 2016*. Tipattoman suosio vaihtelee väestöryhmästä toiseen. EHYT ry:n TNS Gallupilla tekemän tutkimuksen mukaan Tipatonta vietetään enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa ja Tipatonta viettävistä hieman suurempi osa on miehiä kuin naisia. Vain yksi prosentti Tipattoman aloittaneista jätti sen kesken vuonna 2016.

Tipattomasta hyötyy jokainen alkoholia nauttiva – myös kohtuukäyttäjä.  Olo on reippaampi ja kevyempi, unen laatu ja keskittymiskyky paranevat.

Suomalaista kulttuuria on luonnehdittu alkoholimyönteiseksi. Tipaton tammikuu tuo esille, että alkoholin käytön vähentäminen on mahdollista ja hyväksyttävää ilman erityistä selittelyn tarvetta. Moni kokeekin, että tammikuu on ainoa aika vuodesta, kun alkoholista kieltäytymistä ei tarvitse selitellä.  Tipaton ei nimestään huolimatta tarkoita ehdotonta nollatoleranssia, vaan alkoholinkulutuksen vähentäminenkin riittää.

Tipaton on hyvää itsetutkiskelun aikaa ja sen avulla voi testata alkoholin roolia omassa elämässä. Tipattoman tammikuun vietosta voi tehdä vaikka kaveripiirin yhteisen tempauksen. Tänä vuonna sosiaalisessa mediassa voi osallistua Tipatonhaasteeseen, Facebookissa www.facebook.com/tipaton/

Tipaton tammikuu on hyvä esimerkki tempauksesta, jolla alkoholikeskusteluun voidaan tuoda uusia ja henkilökohtaisiakin näkökulmia.

Tipattoman vietto tarjoaa ajattelemisen aihetta myös tammikuun jälkeisten juhlien viettämiseen. Olisiko mahdollista nauttia toisten ihmisten seurasta vähemmällä alkoholimäärällä tai jopa kokonaan ilman sitä? Päätös on sinun.

EHYT ry ja Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto koordinoivat kuudetta vuotta Tipattoman tammikuun viestintätoimia. Vuonna 2017 Tipattoman tammikuun slogan on “Tipattomasta tasapainoon”.
*TNS Gallup 2016

Tipaton tammikuu on mielenkiintoinen ihmiskoe. Koe on vapaaehtoinen, mikä turvaa sen eettisen puolen sekä säilyttää päihdeasioissa tärkeän valinnanvapauden. Mutta ennen kaikkea tipaton on sosiaalinen kokeilu.

Monet ovat raportoineet, että juomisesta pidättyminen herättää uteluita, jopa paheksuntaa sosiaalisissa tilanteissa. Miksi et juo? Oletko raskaana? Onko viina sinulle ongelma? Vaimo kieltänyt? Ja niin edelleen.

Tämä johtuu siitä, että yhdessä juominen on suomalaisessa kulttuurissa tärkeä yhdessäolon tekniikka ja symboli. Juomisesta pidättyminen koetaan helposti porukan ulkopuolelle asettumiseksi, ja siksi siihen suhtaudutaan penseästi. Ei auta edes sanoa, ettei tarvitse alkoholia mihinkään. Vanha totuus on, että mitä enemmän alkoholia juo, sitä enemmän sitä myöskin tarvitsee. Ei tarvitse puhua edes addiktiosta, vaan syyt voivat olla puhtaasti sosiaalisia. Mitä enemmän yhdessäolo perustuu päihteiden käytölle, sitä vaikeampaa voi olla keksiä muuta tekemistä.

Tipaton tammikuu voi kääntää tämän kuvion voitoksi. Niin kauan kuin porukalla on muitakin aktiviteetteja kuin päihteiden käyttö (niin kuin useimmissa porukoissa on), vapaaehtoinen juomisesta pidättyminen saattaa kirkastaa näitä muita aktiviteetteja. Juomisen ja sosiaalisuuden kohtalonyhteys purkautuu, kun porukassa ymmärretään myös muun tekemisen kuin juomisen merkitys yhdessäololle.

Malliesimerkki tästä on biletys. Yleensä siihen liitetään mielikuvia ankarasta dokaamisesta ja sekoilusta, vaikka tosiasiassa alkoholi on vain voiteluaine kaikelle muulle, mitä bilettäessä ihmisten välillä tapahtuu. Biletyksen tarkoitus on ylittää ihmisten välinen etäisyys, ja siksi biletys muodostaa valtavan sosiaaliteknisen koneiston musiikkeineen, tansseineen, värivaloineen, halauksineen ja jännittävine kohtaamisineen. Jos alkoholin ottaa tästä koneistosta pois, mikään ei kaadu eikä katkea. Usein koneisto toimii jopa paremmin ilman viinaa, eli biletyksestä saa enemmän irti ilman liiallista päihtymystä.

Tipattoman tammikuun (tai muun juomisesta pidättymisen) ihmiskoe voi hämmentää. Mitä sellainen hauskanpito on, jossa ei juoda? Monet ihmiskokeeseen ryhtyneet ovat todenneet, että se on suhteellisen samanlaista kuin kostea biletys ‒ kunhan sitä vain on. Juomattomuus ei ole ongelma tai edes kovin ihmeellistä, kunhan sosiaaliset aktiviteetit eivät lopu juomattomuuteen.

Mutta juomisesta pidättyminen voi aiheuttaa myös ongelmia. Monet ihmiskokeeseen osallistuneet ovat kokeneet erillisyyttä ja osattomuutta jäädessään sosiaalisissa juomistilanteissa sivuraiteelle. Tämä kertoo, että vaikka juominen ja juomattomuus on jokaisen henkilökohtainen valinta, se on paljon muutakin. Juominen on Suomessa ennen muuta sosiaalinen asia, silta toisten ihmisten luo. Myös monet keskeiset alkoholiongelmat liittyvät tähän. Sosiaalisuuden ja alkoholin samastaminen ajaa Suomessa luultavasti tuhansia ihmisiä vuosittain alkoholi- ja muihin ongelmiin vain siksi, että heillä ei ole tiedossaan tai käytössään muita keinoja olla toistensa kanssa.

Näistä syistä tipaton tammikuu on myös kulttuurinen ja poliittinen koe. Se tekee näkyväksi alkoholin paikan suomalaisessa yhteiskunnassa ja elämäntavassa. Se muistuttaa myös siitä, että kukaan ei voi olla omalla valinnallaan sosiaalinen, vaan siihen tarvitaan myös toisia ihmisiä. Siksi tipaton tammikuu olkoon myös toisten tammikuu ‒ tuttujen, työtoverien ja tosiystävien tammikuu.

Antti Maunu

Erityissuunnittelija, EHYT ry

Juopon tuuri on yksi klassisimmista anekdooteista, mitä Suomessakin kerrotaan. Tarinahan menee seuraavasti: Mies tai nainen juo itsensä hirvittävään humalaan, tekee jotakin typerää, kuten kiipeää eläintarhan tiikerihäkkiin tai laskee banaanilaatikolla vuorenrinnettä, mutta lopulta selviää kuin ihmeen kaupalla vain pikku ruhjeilla. Nopea nettihaku paljastaa lukuisia kyseisenlaisia kertomuksia, jotka on uutisoitu juopon tuurina.

Tarinat voivat sinänsä olla hupaisia, mutta käsitys juopon tuurista on enemmän kuin kyseenalainen. Lähes kaikki varmaan ymmärtävät, että onnettomuuksiin joudutaan helpommin humalassa kuin selvin päin. Tästä huolimatta käsitys siitä, että humalassa sattuneiden onnettomuuksien seuraukset ovat lievempiä kuin selvin päin tapahtuneiden, tuntuu elävän vahvana.

Faktat ovat siitä ikäviä, että niiden avulla on pilattu monta hyvää tarinaa ja urbaania legendaa. Tässä tapauksessa kannattaa vilkaista kuolemansyihin. Kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2012 tapaturmissa kuoli 2640, näistä alkoholiin liittyi 375 tapaturmaista alkoholimyrkytystä ja 332 muuta tapaturmaa, mitkä tapahtuivat alkoholin vaikutuksen alaisena. Yhteensä siis reilu neljännes kaikista tapaturmista. Tämän lisäksi huumeisiin ja lääkkeisiin kuoli tapaturmaisesti lähes kolmesataa henkilöä, pääasiallisesti päihdekäytön seurauksena. Päihteiden osuudet nousevat entisestään jos jätetään tarkasteluista pois lapset ja vanhukset, joilla tapaturmat vain harvoin liittyvät alkoholiin tai huumeisiin. Saunan kuumuuteen tuupertuneista, hukkuneista, paleltuneista ja tulipalojen uhreista jopa puolet tai enemmänkin ovat päihtyneitä kuollessaan. Dramaattisia lukuja riittää.

Sairaaloissa vammojen takia hoidetuilla ihmisillä luvut ovat samansuuntaiset. Eri tutkimusten mukaan noin kolme kymmenestä sairaaloissa paikattavista potilaista on satuttanut itseään päihtyneenä. Viikonloppuöisin jopa puolet päivystykseen vamman kanssa tulevista potilaista on päihtyneitä. Voimme vain kuvitella, minkälaista kärsivällisyyttä vaaditaan päivystyksen työntekijöiltä, jotka ottavat paikattavakseen humalaisia juhlijoita yksi toisensa jälkeen.

Huikea tarina juopontuurista toki naurattaa kuulijaansa, mutta vastaa harvoin todellista humalaisen tapaturmaa, mitkä ovat paljon arkisempia tapauksia. Näissä tavallisemmissa tarinoissa kompastutaan portaissa ja saadaan aivovamma, hukutaan yöllisellä uintireissulla, tai nukahdetaan sohvalle palava tupakka kädessä. Tilastonikkarin näkökulmasta juopontuuri on absurdi ajatus. Suuri osa vaaratilanteista tulisi kokonaan vältetyksi sen sijaan, että tarvitsisi iloita hyvästä tuurista, kun selvisi edes hengissä.

Juopon tuuri -tarinan sankarin ei ensisijaisesti kannattaisi iloita hyvästä onnestaan, että vältti täpärän kuoleman, vaan pikemminkin miettiä, miksi joutui moiseen onnettomuuteen ja laittaa edes vähäksi aikaa korkki kiinni. Seuraava samanlainen onnettomuus kun todennäköisemmin päättyisi kuolemaan tai vammautumiseen.

Antti Impinen

THL

Useimmat meistä viettävät tipatonta hyvinkin kolmanneksen vuodesta – nimittäin tehdessämme töitä. Harva on sitä mieltä, että alkoholi kuuluisi työpaikalle mihinkään aikaan vuodesta. Mutta kun tammikuu koittaa, lähtee kuitenkin moni suomalainen työpaikka mukaan Tipattoman viettoon – miksi niin? Mitä hyötyä siitä on?

Vapaa-aika on jokaisen omaa aikaa, sitä ei työnantaja valvo – ja niin on oikein. Silti vapaa-ajallakin nautittu alkoholi saattaa vaikuttaa työhön, vaikkei ikinä tulisikaan töihin kännissä tai edes krapulassa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi unen kautta: yksi, kaksi, kolme lasillista yömyssyksi tai ruuan kanssa iltaisin ei olekaan ihan mitätön juttu unen kannalta, vaan unen palauttavuus, se sielun ja sydämen rentouttava syvä uni, heikkenee. Jos tällaisesta juomisesta muodostuu tapa, ihminen on seuraavana päivänä auttamatta väsynyt. Ja kun työ muutenkin vaatii nykyään paljon, ei lisärasitusta enää tarvittaisi.

Valitettavan huonosti tunnettu on sekin tosiasia, että alkoholin sieto heikkenee pikku hiljaa iän myötä. Elämän tosiasioihin kuuluu, että viisikymppinen ei voi enää juhlia ihan niin kuin kolmekymppinen, jos aikoo olla parhaassa työterässä seuraavana päivänä.

Tipaton voikin siksi olla työntekijän itsetutkiskelua. Kuukauden juomalakko on hyvä tapa varmistaa, etten ainakaan lasinkallistelulla ole vahingossa itselleni aiheuttanut äreänväsyneitä työpäiviä tai niitä hetkiä kun tuijotan tyhjää näyttöä ajatusten kieltäytyessä pysymästä kasassa. Ja mikäs sen mukavampaa kuin lähteä tällaiseen kokeeseen koko porukalla.

Vietettiinpä Tipatonta muuten tai ei, tammikuussa kelpaa kyllä käydä työpaikalla keskustelua alkoholista. Alkoholista puhutaan silloin Suomessa muutenkin, joten silloin tuskin kukaan pitää aiheen esille nostamista osoittelevana tai syyllistämisenä. Tunnetaankohan meidän firmassa esimerkiksi edellä mainitut alkoholin piilevämmät työhyvinvointivaikutukset – tammikuu on hyvä aika puhua niistä. Tai mahdetaanko vielä muistaa mitä päihdeohjelmassa aikanaan yhdessä sovittiin – tammikuu on hyvä aika muistutella. Tai jos epäilyttää, että edustusmeininki on viime aikoina lipsahtanut liikaa kostean puolelle – tammikuu on hyvä aika kokeilla miten syntyisi alkoholiton asiakastilaisuus.

Parhaimmillaan työpaikan yhteinen Tipaton tammikuu voikin näyttää tietä ylipäänsä työpaikan käytäntöjen kehittämiseen ja tarkistamiseen päihdeasioissa – jottei ainakaan viinan takia arvokasta osaamista putoaisi pois työelämästä. Suomi nousuun – kohti Tipatonta!

Lisävinkkejä työpaikoille: www.huugo.fi

Sivuilta löydät muun muassa ajatuksiamme päihdeohjelman jalkauttamisesta työpaikalla, alkoholista puhumisesta työyhteisössä ja myös uuden Työpaikan kosteusmittarin, jolla on mahdollista yhdessä keskustellen arvioida ovatko alkoholi tai muut päihteet riski omalla työpaikalla.

Antti Hytti

aikuistyön päällikkö

EHYT ry

Alkoholin käyttötapoja on monia. Puoli miljoonaa suomalaista (10 %) ei käytä alkoholia ollenkaan ja lähes yhtä moni on alkoholin suurkuluttaja. Heistä noin puolet sairastaa alkoholismia. Missä menee kohtuukäytön ja riskikulutuksen raja?

Suomessa alkoholinkäytön korkean riskin taso on miehillä 23–24 annosta ja naisilla 12–16 annosta viikossa. Tämä voidaan katsoa hälytysrajaksi, jolloin alkoholinkäyttöön pitäisi viimeistään puuttua. Tällä juomisen tasolla alkoholinkäyttö aiheuttaa hyvin todennäköisesti terveyshaittoja.

Kohtalaisen riskin taso on miehillä yli 14 annosta viikossa ja naisilla yli 7 annosta viikossa. Tällöin alkoholinkäyttö alkaa aiheuttaa kehossa pitkäkestoisempia muutoksia, kuten maksa-arvojen nousu. Tällöin juomistapoihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Alkoholinkäytön riskirajat laskevat, kun ikävuosia karttuu. Yli 65-vuotiaiden osalta riskirajana pidetään 7 annosta viikossa ja 2 annosta kerralla eli huomattavasti matalampi kuin työikäisille.

Kulutustason lisäksi myös juomatavoilla on merkitystä. Monet alkoholin aiheuttamat haitat kytkeytyvät suureen kertakulutukseen eli humalakulutukseen. Humaltumisen rajana pidetään miehillä 7 annosta ja naisilla 5 annosta yhdellä kertaa nautittuna.

Alkoholin riskikäytön rajat eivät ole ehdottomia turvarajoja, vaan jo pienemmät annokset voivat olla terveydelle vaarallisia. Toiseksi alkoholin riskikäytön rajat ovat Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa riskikäytön rajat ovat paljon alhaisemmat kuin Suomessa: 14 annosta miehille ja 7 annosta naisille viikossa, mikä Suomessa katsotaan kohtalaisen riskin kulutukseksi.

Lisätietoa riskirajoista löytyy esimerkiksi Päihdelinkin sivuilta.

Muistaminen on monimutkainen prosessi, joka edellyttää mieleen painamista, siellä säilyttämistä ja mieleen palauttamista. Jos jokin osa näistä häiriintyy, emme kykene muistamaan. Alkoholi häiritsee muistin toimintaa. Tämän voi jokainen havaita pitkäksi venähtäneen illan jälkeen. Runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö vaikuttaa muistitoimintojen lisäksi muihin tiedonkäsittelyyn liittyviin toimintoihin, kuten keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen.

Alkoholi tuottaa rentoutuneen ja hyvän olon. Ikävä kyllä myös aivot vaihtavat vapaalle, eivätkä työskentele yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin päihteettöminä. Jo yksikin reilun kostea ilta aiheuttaa muistikatkoksia ja saattaa pahimmillaan pyyhkiä koko illan mielestä. Alkoholi siis vahingoittaa aivoja kertakäytölläkin.

Erityisesti työmuistin toiminta heikkenee alkoholin vaikutuksesta. Yleensä kyse ei ole siitä, ettei kykenisi palauttamaan eilisillan tapahtumia. Vahinko on tapahtunut jo edellisenä iltana, sillä alkoholi vaikeuttaa asioiden painamista mieleen. Vielä seuraavan päivän krapulassakin muistijäljen syntyminen on heikompaa kuin selvin päin, ja keskittyminen ja tarkkaavaisuuden suuntaaminen on vaikeaa. Reipas juominen aiheuttaa paitsi kertaunohduksia, myös rakenteellisia muutoksia aivoissa. Humalajuominen tuhoaa aivosoluja ja jatkuessaan altistaa myös muistin sairauksille.

Nuorten aivot ovat suuremmassa vaarassa vaurioitua, sillä aivojen kehitys on nuoruudessa vielä kesken. Alkoholin vaikutukset aivoihin ja alkoholin aiheuttaman muistisairauden kehittyminen eivät katso ikää. Jopa kolmekymppisellä voi olla alkoholin aiheuttama muistisairaus, jos pullon korkki on nuoruudessa narahtanut tarpeeksi taajaan.

Runsaaseen alkoholin käyttöön liittyy usein myös muita epäterveellisiä elämäntapoja. Runsas alkoholinkäyttö, tupakointi, ylipaino ja liikkumattomuus lisäävät myöhäisiän muistisairauden riskiä merkittävästi. Aivoterveelliset elämäntavat suojaavat muistia lapsuudesta lähtien kantaen pitkälle vanhuuteen. Näin siis myös tipattoman tammikuun hyvillä valinnoilla voit vaikuttaa jopa vanhuuteesi.

Myös ns. tipattomat päihteet eli huumaavat aineet sekä keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet etenkin väärinkäytettynä heikentävät muistin toimintaa. Tipattoman tammikuun aikana kannattaa huomioida myös tipattomien päihteiden muistivaikutukset ja välttää kaikkia muistia heikentäviä aineita.

Hyvä uutinen on se, että jotkut alkoholin aiheuttamat aivomuutokset voivat korjaantua, kun juominen loppuu. Aivot ovat varsin sopeutuvainen elin ja ne pystyvät melko hyvin palautumaan rankastakin kaltoinkohtelusta. Muutamakin selvä viikko kirkastaa ajattelua ja muistia, joten elämäntapojen muutos ja tipattomuus kannattaa!

Heidi Härmä ja Virva Ryynänen

Muistiliitto ry

Katso Tipaton TV-spotit YouTube:ssa
Tykkää meistä Facebook:issa ja jaa omat Tipattomat ideasi.

Lataa Tipaton tammikuu -kampanjamateriaaleja

Kuuntele Tipaton Spotify-soittolista