Ani Kellomäen blogi: Maailman helpoin tipaton – pullonpohjalasit silmille

Eräs isoäiti iloitsi Instagramissa juhlapäivän alla, että hänen lapsensa ja lapsenlapsensa ovat vihdoin, pitkästä aikaa, kaikki koolla. Sydän oli pakahtua onnesta! Rakkaudentäyteinen teksti herkisti, mutta kuvassa näkyi pelkkiä pulloja: pihatielle ryhmitelty kokoelma viiniä, skumppaa ja olutta.

Minua ei jäänyt mietityttämään juomien määrä tai laatu. Minua kummastutti tapa kuvittaa tuota ihanaa kohtaamista läheisimpien ihmisten kanssa pulloilla, ilman viitettäkään niistä ihmisistä, joista puhuttiin.Tilalla olisi voinut olla iloinen ryhmäkuva. Jos kukaan ei halunnut kuvaan, olisi siinä voinut yhtä hyvin olla kuva ruokatarjoiluista,  lastenlasten pienistä liikuttavista kengistä tai pulleista sormista, otos kynttilöistä, kukkakimpusta tai mistä vain. Vaan ei. Pulloja asvaltilla.

Olen sittemmin nähnyt vastaavia kuvia valtavasti. Ne ovat niin totuttu osa kerrontaamme, että valtaosa menee ohi ihan huomaamatta. Kun kirjoitin Tiedostava siemailun taito -kirjaani, pistin tietoisesti pullonpohjalasit silmille ja tarkastelin tätä alkoholikuvastoa ihmisten välisessä yhteydenpidossa. Materiaalista ei tullut pulaa. Kuulostaako joku seuraavista tutulta?

Onnittelutilanteet – poksahtava skumppapulloemoji vastavalmistuneelle lähetetyssä viestissä.

Puhuessamme rakkaudesta  – yhteen kilistetyt skumppalasit häissä tai viinilasiemoji murun kanssa vietetyn illan merkiksi.

Hyggeilyilta – punaviinilasiemoji koti-iltakommentin perässä tai kuva punaisena hehkuvasta lasista viltin, kirjan ja kynttilän kanssa Instagramissa.

Kaveriporukan tapaaminen – pöytä täynnä erivärisiä laseja ilman yhtäkään ihmiskasvoa tai pöydän päällä yhteen nostetut lasit.

Matkat – loungekuoharit, oluet siinä kuuluisimmassa kenttäbaarissa, lonkerokuva ravintolavaunusta tai laivaterminaalissa kiskottu laatikkolasti.

Mökkireissu –  auton takakontin viinitonkkapino, laiturilla nököttävä skumppalasi tai yhteen nostetut kolpakot -emoji.

Lasi tai pullo löytyy kuvasta, olimme sitten yksin tai isommalla porukalla, lasten tai aikuisten seurassa, työtilaisuudessa tai vapaalla. Alkoholi on aineena ja ajatuksena liikuttavan kiinteä osa meikäläistä mielenmaisemaa.

En suhtaudu alkoholiin hyvänä tai huonona asiana, vaan olen kiinnostunut niistä merkityksistä, joita sille yhteisesti annetaan. Väitän nimittäin, että olemme vähän varkain luovuttaneet alkoholille käsittämättömän suuren siivun tunneilmaisustamme. Kuvaamme elämän isoja ja pieniä tilanteita lasi- ja pullokuvilla, vaikka muita vaihtoehtoja on valtavasti. Olemme alitajuisesti liittäneet ajatuksen vapaudesta, onnesta, rentoutumisesta ja yhteenliittymisestä nimenomaan juomiin ja juomiseen. Osa siitä on markkinavoimien luomaa kytköstä ja osa meidän kaikkien yhdessä ylläpitämää, piintynyttä ja usein kyseenalaistamatonta tottumusta.

Ehdotan maailman helpointa tipatonta tammikuuta. Sellaista, jonka aikana ei tarvitse lainkaan muuttaa juomatottumuksiaan. Juo tai ole juomatta juuri niin kuin mielit, mutta pistä kuukaudeksi pullonpohjalasit nenälle: kiinnitä huomiota siihen, millaisissa yhteyksissä viittaat alkoholiin sanoin tai kuvin. Millaisia meemejä, emojeita ja somessa jaettuja kuvia tulee vastaan? Millä tavoin viestit rakkaudesta, surusta, stressistä tai lomasta?

Muuttaako kuukauden tehotarkastelu juomatottumuksia? Nostattaako se uudenlaisia ajatuksia suomalaisesta alkoholikulttuurista? Kokeilemalla se selviää!

Ani Kellomäki

Toimittaja, tietokirjailija

IG: @aninkanssa  Twitter: @AniKellomaki