Juha Hassilan blogi: Se, mikä kielletään, on aina mielessä

Vuoden vaihtumisesta oli puolisen tuntia. Raketit oli ihailtu ja palattu sisään pelaamaan Menolippua. Ilta oli vasta nuori, ja silmänurkkaani osui viinikarahvi, jossa oli kivasti punaviiniä jäljellä. ”Voisin muuten ottaa tipan tuota viiniä”, sanoin. Peli jatkui. Vasta kun lasi oli jo hetken ollut tyhjä, muistin Tipattoman tammikuun. Mikä loistelias alku!

Tipattoman teemana on tänä vuonna tissuttelu. Juuri tätähän se on; ihan tuosta vaan, huomaamattaan pistää menemään lasillisen viiniä. Ja joskus iltaisin vähän olutta ihan harkitusti – tietenkin vain kohtuullisesti.

 

Google antaa mielenkiintoisia tuloksia, kun etsii tissuttelun tai muuten suht vähäisen alkoholinkäytön vaikutuksia. Eniten saamissani hakutuloksissa on rajanvetoa kohtuukäytön ja raskaamman käytön välillä. Onko ihmisille siis tärkeää rajata, minkä verran voin juoda hyvällä omallatunnolla? Vielä yksi; vasta seuraavan lasillisen jälkeen olen heikommilla jäillä.

Eniten internet kertoo siitä, mitä alkoholin käyttö aiheuttaa, kun homma lipeää kunnolla hanskasta pidemmällä aikavälillä tai sattumoisin juuri tänään. Työikäisillä suomalaisilla alkoholi on neljänneksi yleisin kuolinsyy. Joka kuudes tapaturmaisista kuolemista sattuu humalassa. Sammumisen jälkeen uhkaa kuolema tulipalossa, ulkona kylmässä, saunassa tai tukehtumalla omaan oksennukseen. Alkoholi näyttäytyy vahvasti myös vähemmän kohtalokkaissa tapaturmissa. Heikentynyt toimintakyky aiheuttaa kaatumisia ja putoamisia sekä liikenneonnettomuuksia.

Ei siis hyvältä näytä. Mutta oksennukseen tukehtuminen ei oikein osu yksiin tissuttelun kanssa. Hakutuloksista löytyy sentään viitteitä loivempaankin juomiseen. Tulosten mukaan alkoholin käyttö ei ole koskaan täysin turvallista. Jo pieni määrä alkoholia voi aiheuttaa esimerkiksi tapaturmariskin.

 

Tipattoman tammikuun viettämistä perustellaan usein aivan hyvästä syystä alkoholin ja juomattomuuden fyysisillä vaikutuksilla. Psyykkisiä vaikutuksia ei silti kannata unohtaa. Pienikin määrä alkoholia päivittäin nautittuna tai riskirajojen ylittäminen vaikka lomalla voi aiheuttaa kränää lähipiirin kanssa. Aviosiippa motkottaa tai murjottaa, kun toinen on koko loman pienessä sievässä – vaikka ei koko aikaa olisikaan vaan joisi vain saunanlämmitysoluen, saunakaljan ja jäähdyttelytuopin.

Ehkäpä Tipaton tammikuu onkin kohtuukäyttäjälle henkinen herättelykuukausi. Kuinka usein alkoholiin törmää arjessa ja ajatuksissa ja miten törmäämiseen reagoi.

 

Itse olen ehtinyt pohtia alkoholisuhdettani jokaisena vuoden neljänä ensimmäisenä päivänä. Uuden vuoden alettua kumosin siis huomaamattani lasillisen viiniä. Toisena päivänä kyläiltiin, ja tipattomuus aiheutti vähän selittelyä. Sitä paitsi se kuohuviini olisi ollut tosi hyvää. Kolmas päivä oli ensimmäinen konttoripäivä. Työmatkani on pitkä, ja junassa on pöytiintarjoilu. Olisipa mukavaa juoda yksi siideri kotimatkalla. Ai niin, se Tipaton! Pettymys valtasi hetkeksi mielen. Todellisuudessa tuskin olisin ostanut junahintaista siideriä, mutta se ei poistanut harmitusta siitä, että olen täksi kuuksi rajannut pois mahdollisuuden siideriin! Siinä ajatukset, mistä puute. Neljäntenä päivänä kirjoitin tämän blogin.

 

Juha Hassila

Asiantuntija

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö